Totuuden hetki

Itsenäisyyspäivänä 1999 Juvan Lehti 6.12.1999

 

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ    1999

OLI jo lokakuun loppupuoli , kun marjaretkellä majoituin Ilomantsin Koitajoen autiotuvalle. Illan hämärtyessä, erämaan rauhan keskellä, kaikki mitä oli ympärillä, alkoi hiljaa puhutella minua.

Olin kuin kirkossa. Kattona  avaruus, seininä hiljaisuus, Hanhikosken solina oli kuin musiikkia. Koitajoen rantatörmän ikimännyt kurottivat kohti taivasta jyhkeinä, kuin kirkontornit, oksat toimivat risteinä, kilpikaarna ja naavat kelloina.

Tuulen suhina puiden latvoissa kertoi kauniista muistoista. Lepattavat kynttilänliekit epätoivosta ja toivosta, Tshetsenian murhenäytelmästä. Kaminan hehkuva liekki kertoi rakkaudesta ja tuhka elämän rajallisuudesta.  Lisäsin kelopöllejä halkovarastosta , kuu valaisi maiseman hehkuvana , tähdet tuikkivat kuin Jumalan armoa... Jauhelihapihvit tirisivät paistinpannulla, minulla oli tiedossa leipää ainakin muutamaksi päiväksi...

Levolle käydessä ajattelin tapahtumia vajaan kuudenkymmenen vuoden takaa. Nämä ikihongat olivat kuulleet silloin tykkien jyskeen. Hattuvaarassa  taisteltiin. Mietin mitä tekisin , jos nyt alkaisi sataa kranaatteja kämpän ympärille, kauniit ikimännyt silpoutuisivat tuhansiksi pirstaleiksi. 

Ajatus puistatti, Mietin Suomen kansan hätää ja ahdistusta niinä aikoina. Muutaman kilometrin päässä oli toisenlainen todellisuus ja idän jättiläinen.

MIETIN haluasivatko Stalin ja Molotov pettää Jumalaakin? 

Psykoanalyytikko Erich Frommin mukaan Stalin oli itsensä Jumalaksi korottanut sadisti. Hitler taas sado-masokistinen nekrofiili. Silloisetkin maailman valtiaat unohtivat oman älynsä rajat. Eikö historia jo todistanut, ettei valta ollut ihmiskuntaa  unohtanut? Missä olivat Babylon, Egypti tai Rooman valtakunta? Tuomio oli kuulunut; "Sinä olet vaaalla punnittu ja liian keveäksi havaittu."  Turha  oli Luojan kanssa lähteä kilpasille, sillä hänellä oli jo maat ja meret, kuu, aurinko ja kiertotähdet sekä linnunradan tähtijärjestelmä. !!

Vain muutaman kilometrin päässä alkoivat maailmankommunismin rakentajien luhistuneet kulissit. Mietin sitä henkistä pimeyttä, mikä siihen kaikkeen oli johtanut  ja mitä aiheuttanut. Suurta unelmaa ei enää ollut olemassa!

"Voi sinua suuri kaupunki!  Voi sinua Babylon, mahtava kaupunki: hetkessä tuli sinun tuomiosi" Näihin Ilmestyskirjan sanoihin päättää venäläinen historioitsija ja näytelmäkirjailija Edward Radzinski hätkähdyttävän teoksensa ,Stalin.

Ranskalaisen yhteiskuntakriitikon sanat Ludvig XIV  :n vuosisadalta ovat varoitukseksi myös uusien liittojen ja tornien rakentajille: "Erehdyksen lähde politiikassa, että ajatellaan vain itseä ja nykyhetkeä"

Ehkäpä toinen maailmansota opetti jotain ihmiskunnalle älyn herruudesta. Voimme vertailla vaikka erästä maailmanhistorian loisteliainta valtionjohtajaa, Sotamarsalkka Mannerheimia ja hänen vastapelureitaan.

Jo nuorukaisena hän vaistosi elämäntehtävänsä  ja ilmoitti juhannusjuhlissa sukulaisilleen; "Minusta tulee sotamarsalkka!"  

Berliinin sotakorkeakoulun johtajan Carl von Clausewitzin klassisessa teoksessaan esittämät määritelmät sotilaallisesta neroudesta ovat yhä yleispäteviä. Hänen mukaansa sodankäynnin tärkeimmät henkiset voimantekijät ovat sotapäällikön kyvykkyys , armeijan sotilaallinen moraali  ja sen kansallishenki.

Kirjoittajan mukaan sankariluonteen tahdonvoiman ilmauksina voidaan pitää tarmokkuutta , horjumatonta sitkeyttä , mielenmalttia ja luonteenlujuutta.

Suomen armeijan operaatioiden pääsunnittelija toisessa maailmansodassa , Ranskan sotakorkeakoulun kasvatti , kenraali A.F  Airo tunsi Clausewitzin teoksen, itse  asiassa Clausewitz oli kenraalin mielikirjailijoita.

ME  rauhan oloissa elänyt nuorempi sukupolvi  voimme mielestäni perustellusti todeta ; Kunnia niille joille kunnia kuuluu: Sotamarsalkka Mannerheimille, hänen kenraaleilleen , upseereilleen ja taistelutahtoiselle armeijalleen.

DEUS  DAT CHUI VULT  oli jo Eerik XIV  :n tunnuslause, eli " Jumala antaa kelle tahtoo"  .

 

Koikkalan Kyläidyllissä    

Jaakko Kontinen

Kirjoitus julkaistu JUvan Lehdessä   6.12.1999

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän KikkaCoombes kuva
Kikka Coombes

Kiitos avartavasta, ihanasta ja mielenkiintoisesta kirjoituksestasi ja hyvää itsenäisyyspäivää. Kirjat avaavat oven toisiin todellisuuksiin. (Vietin muuten nuoruuteni Juvalla, Jukajärven rannalla...). Sytytän nyt kynttilän Suomelle täällä toisella puolella maapalloa.

Käyttäjän jaakko7 kuva
Jaakko Kontinen

Kiitos kommentista ja terveiset Juvan kirkonkylästä. Tulin hetki sitten Juvan seurakuntakodista´, missä vietimme päiväjuhlan kirkonmenojen jälkeen...
Olen asunut JUvalla vuodesta 1993 , nyt 14 vuotta kirkonkylässä, muutin -93 Äitini kotikylälle KOikkalaan. Äidin ja isän häät olivat juhannuksena 1949 Rantuussa eli Koikkalassa. Minä "ilmestyin" isän ja äidin joululahjaksi juolukuussa 1950. Laivalla palasi Äitini pienokaisen kanssa Viljakansaareen Puumalassa. Sinä syksynä laivat kulki myöhään, suotuisten kelien ollessa laiva ajoi myös joulukirkkoon Partalan- ja Viljakansaarelta.
Eilen illalla soitteli Kirsti tätini Hampurista ja Vancouverin serkkujen kanssa viestittiin Facebookissa. Hyvää Itsenäisyyspäivän jatkoa toiselle puolelle maapalloa!

Toimituksen poiminnat